Viikko sitten maanantaina meillä oli ITKK-ammunnat sekä tarkuuskivääriammunnat. Tarjolla oli myös perusrynkky kiikaritähtäimellä. ITKK tuli tutuksi jo intissä samoin kuin TKIV-85, mutta oli ihan kiva päästä taas puikkoihin lähes 9 vuoden tauon jälkeen. Ja TRG-42 sekä rynkyn kiikaritähtäin olivat ihan uusia tuttavuuksia.
En muistanutkaan, miten raskas ITKK on ladata. Joko aika kultaa muistot, konekivääreissä on eroja kuten viineissä tai minä olen nyt vain hitosti heikompi kuin vuosituhannen vaihteessa. No, sain minä sen pyssykän kuitenkin ladattua ja pääsin räiskimään. Kuvassa asettelen vyötä paikalleen ennen latausponnistusta.
Tiistaina lysti jatkui, kun toteutimme asutuskeskustaisteluammunnat. Ensin rakensimme hyvin ilmastoidun vaneritalon ja sitten vyöryttelimme ja rynnäköimme sinne 4 kertaa per ryhmä. Ensin menimme sisään ihan vain ammuskellen ja sitten saimme heitellä "käsikranaatteja" (eli jotain paikkuja, joiden nimen jo unohdin) ja hakata sisään ja räjäytellä ovia.Tämän lisäksi saimme kaikki vielä kokeilla kranaattipistoolia.
Ampumarata oli pelkkää mutaa, mutta eipä se menoa haitannut. Minä onnistuin (tottakai, ainahan minä) tiputtamaan reppuni pannun perästä suoraan mutaliejuun. Suurin osa mudasta lähti puutarhaletkulla suihuttelemalla, mutta olinpa kerrankin lomalennolla sen näköinen, että tulen kotiin ihan oikeasta kriisipesäkkeestä. Nyt reppu kuivuu kylppärissä pesukoneen jäljiltä.
AKE-kuvat ovat turvallisesti kamerassani, joka sijaitsee noin 2000 kilometrin päässä kärmyssäni. Tarjoilen AKE-kuvia siis, kunhan pääsen taas sorvin ääreen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti