Seuraaja saapui viime viikon torstaina, ja sen jälkeen aika on ollut vuorotellen tiukkaa perehdyttämistä ja vuorotellen auringonottoa (kun seuraaja on ollut oppitunneilla). Alkaa palleroinen hljalleen sisäistää juttuja. Enää ei tarvitse tehdä ja näyttää juttuja vaan voi joko seistä vieressä kädet taskussa ja neuvoa tai sitten vain vihjaista, mitä pitäisi tehdä ja antaa toisen sitten hoitaa homma kotiin. Ihanaa tehdä itsensä tarpeettomaksi. :)
Huomenna lähdemme yhdellä vanhojen porukalla ulos syömään. Lauantaina grillaamme toisella. Ja sunnuntaina lähtee vielä kolmas kööri ravintolaan. Koeta tässä sitten huolehtia linjoistasi ja treenata maratonille. :) No, olin minä tänään tunnin lenkillä...
Minä muuten voitin laihdutusvetomme, josta taisin joskus mainita. Palkintokonjakkini sain eilen. Ja sunnuntain syöminki on siis lopetusillallinen kyseiselle vedolle. Sotilaspenkkikisan naistensarjan taas sitten hävisin. Tilanne oli aika tyly: joko voitit tai hävisit - nasten sarjassa kun oli huimat kaksi osallistujaa.
Lopun tunnelmat alkavat olla todellakin käsillä. Tunnelma on toisaalta riemukas (ihanaa päästä kotiin), mutta toisaalta haikea (ihmisiä tulee ikävä). Koetan jaksaa summata koko mission vielä tässä joku ilta yhdessä tai kahdessa postauksessa ja fiilistellä myös kotiinpalaamistunnelmia. Nyt pitää mennä nukkumaan, koska aamulla ohjelmassa olisi taas ihku aamulenkki. Hyvää yötä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti