Täällä pitää jatkuvasti taistella jallaa vastaan. Siksi joka paikassa on käsidesiä tarjolla ja sitä hierotaan käsiin aina vessassa käynnin jälkeen ja ennen ruokailua. Toki myös pesemme käsiä. Käsidesi on vain bonari siihen päälle. Se kuulemma tekee myös käsille hyvää. Tai ainakin Medical advisor niin väitti... Ei se ainakaan käsiä kuivata, vaikka alkomahoolia sisältääkin.
Jotta taistelija jaksaa taistella, tarvitsee hän päivittäisen kofeiiniannoksensa. Siksi messissä on jatkuva kahvitarjoilu. Mutta meillä on kyllä toimistolla omakin keitin. Sen puhdistaminen oli kyllä aika ruljanssi, koska paikallinen vesi on HYVIN kalkkipitoista. Kun kiehautimme keittimessä puhdistusaineet, niin keitintä sai käyttää pelkällä vedellä vähän yli kymmenen kertaa, kunnes kaikki kalkki oli irronnut...
Tuo pieni purnukka kuvan oikeassa ylälaidassa on muuten käsidesiä... :)
Koska kahvi pissattaa, on hyvä juoda myös vettä. Kuvassa paikallista sitruunamaistettua kuplavettä. Yksi campin vitsi on, että paikallinen gin tonic on käsidesiä ja sitruuna-Gorskaa ja paikallinen kossuvissy on sitten käsidesiä maustamattomalla Gorskalla. Rekvisiittana kuvassa mukana rakas kahvikuppini. Minusta on kauheaa luonnontuhoamista juoda monta kupillista kahvia päivässä ja käyttää aina kertiksiä. Siksi hankin oman mukin.
Itse taistelen myös hammaspeikkoa vastaan. Oli ihan kamalaa, kun leirin PX lopetti xylitol-purkan myymisen. Piti sitten raahata Suomi-lomalta useampi pussillinen kumeja. Minähän en pelkkää sorbitolia jyystä! Lidlin lakupurkka on ihan parasta! Taustalla toinen tärkeä taisteluväline eli näppis. Minähän olen konttorirotta...
Jokaisen taistelijan tärkein ase täällä on oma tetra-puhelin. Nämä jättiluurit ovat ihan samaa kamaa, mitä viranomaiset (esim. poliisi) käyttävät Suomessa. Meillä on täällä sitten oma Virve-verkkoa vastaava verkko. Kännykästä vehje eroaa siten, että sen on ensisijaiseti radio ja vasta sitten puhelin.
Ok, on meillä pyssytkin... Minun aseenani toimii FN-pistooli. Useimmat pitävät sitä kiinni vyössä ja käyttävät alentajaa, jolla pyssy laskee alemmas reidelle. Minun alentajani reisihihna on niin surkea (ei pysy kireällä), että luovuin heti ensimmäisenä siitä. Sitten ostin ihan omalla rahalla varustevyön, jotta pyssyä ei tarvitse kiinnittää housujen vyöhön, joka jo muutenkin on ihan täynnä tavaraa (leatherman, tetran pidike, taskulamppu...). Ja koska kakkoslippaan kotelo meni alentajan mukana kaappiin, tuli sitten ostettua tuo lipaskotelokin. Varustevyön alla on se jo aiemmissa postauksissa mainitsemani muju, joka sisältää sirpaleliivin, kypärän, kaasunaamarin ja taistelumuonapussin.
Kuulin muuten tässä taannoin, mistä sana muju tulee. Se tarkoittaa mukaan otettavaa juttua. Muju kun pitää aina ottaa mukaan, kun poistuu leiristä. Siksi tuossa säkissä on kahvatkin.
Oikeastaan tähän olisi voinut vielä kuvata sen Leathermanin (varsinkin sen "kynsisakset" ja viila ovat kovassa käytössä) sekä polkupyörän, joka on tärkeä kulkupeli täällä campin sisällä oltaessa. Mutta tällaisella varustuksella täällä siis porskutellaan menemään.
To protect and to serve...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti